"Jos sinulla on kaksi rahaa, osta toisella leipää ja toisella kukkanen."

torstai 3. helmikuuta 2011

Idätysprojekti

Johan on aikaa taas viimeisestä päivityksestä. Aikomuksena on ollut kirjoittaa vaikka mitä, niin paljon kaikkea on tapahtunut ja niin paljon kaikkea uutta on tullut opittua, niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin.
Ensi tiistaina on vihannestentti: en ole lukenut yhtään. Olen neljättä päivää melko kovassa kuumeessa ja poden keuhkoputkentulehdusta, sekä inhottavaa vinkuvaa yskää. Yskimällähän tämä alkoikin jo melken kolme viikkoa sitten.
Tänään kuitenkin kuume hellitti lääkkeiden ansiosta sen verran, että sain kirjoitettua opettajalle idätyskokeesta. Meillä on ollut etätehtävänä idättää siemeniä (minun tapauksessani herneitä) ja siitä piti laatia kirjallinen raportti opettajalle. Valokuvia on viisikymmentä (50) kappaletta mokomista herneistä, joten raportista tuli hieman pitempi kuin mitä ohjeistuksessa kehoitettiin. (Ehkä se oli minimissään A4-pituinen selostus? Toivottavasti!) Lisäksi minulla on nyt käytössä minulle uusi Office 2010, joten koko raportti oli hyvin haasteellinen laadittava!
Tässä kuvia ja selostusta aiheesta:

Koe alkaa.
Ostin Salesta kotimaisia, kuivattuja herneitä pussillisen. Laitoin herneet muoviastiaan ja kaadoin sekaan reilusti kylmää vettä. Myöhemmin kävi ilmi, että laitoin herneitä likoomaan aivan liikaa. En tajunnut että ne kasvaisivat niin mahdottomasti. Herneet menivät jääkaappiin koulupäiväni ajaksi, noin kuudeksi tunniksi.


Turvonneita herneitä.
Seitsemän tunnin jääkaapissa olon jälkeen näky oli selvästi erilainen: kaverit olivat imeneet itseensä vettä ja selvästi heränneet henkiin. Niiden koko oli ainakin tuplaantunut. Tämän jälkeen herneiden olisi kuulunut siirtyä pimeään, lämpimään paikkaan, mutta minäpä en osannut lukea ohjeita, joten laitoin ne takaisin jääkaappiin yön ajaksi. Tästä ei koitunut mitään vahinkoa, itäminen vain viivästyi puoli vuorokautta.
Minulla ei varsinaisesti ole kuvia herneiden huuhtelusta, joka oli hyvin tärkeä osa idätystä. Herneet huuhdeltiin siivilässä kolme kertaa päivässä, jotta ne pysyivät kosteana ja samalla puhdistuivat.


Sirkkajuuret alkavat työntyä esiin.
Jo vuorokauden kuluttua projektin aloittamisesta alkoivat herneet muuttamaan muotoaan. Kuvassa näkyy, kuinka muutamalle on jo kasvamassa "häntä" eli sirkkajuuri. Idut pidetään koko ajan pimeässä ja huoneenlämmössä. Minun tapauksessani se paikka oli keittiön kuiva-ainekaappi.


Tällä kaverilla on jo komea häntä.
Tyhjiä kuoria tiskipöydän reunalla.
Reilun kahden vuorokauden kuluttua kokeen aloittamisesta monilla herneistä oli jo parin sentin mittainen sirkkajuuri. Ne myöskin irrottelivat hanakasti kuoriaan: selvästi loivat nahkaansa kasvaessaan. Päätin kylvettää koko jengin isommassa astiassa, jolloin sain paremmin irroitettua kuoria niistä. Kuorien irrottaminen on tärkeää, sillä kuoret ovat kuollutta kasvia, joka alkaa mätänemään ja saattaa homehduttaa koko satsin. Eivätkä ne olisi muutenkaan herkullista syötävää. Kuorien irrottaminen oli hankalaa ja lopulta se meni siihen, että irroittelin yksitellen niitä jokaisesta herneestä. Ei ihmekään, että kaupan idut ovat kalliita jos ne käsityönä tällä tavoin tehdään! :D

Idut jaettuna kolmeen.
Neljäntenä päivänä oli aika kylvettää lauma uudelleen. Kuoria irtoili vielä enemmän kuin edellisellä kerralla. Muistutettakoon vielä, että edelleenkin idut huuhdeltiin siivilässä kolmesti päivässä! Ja tähän saakka ne kaikki asuivat siellä kuiva-ainekaapin pimeydessä. Nyt kuitenkin tapahtui jotain jännittävää, nimittäin porukka jaettiin kolmeen. Ensimmäinen ryhmä meni jääkaappiin. Toinen ryhmä jäi majailemaan tiskipöydälle isoon karkkirasiaan puolipehmeän, etyleeniä tuottavan omenan kanssa. Kolmas ryhmä muutti asumaan kukkalaudalle ikkunan ääreen. Tarkoituksena oli tutkia mitä niille tapahtuisi erilaisissa olosuhteissa.


Kakkosryhmä omenan kaverina kokeen päätyttyä.
Kolmosryhmän pieniä, vihertäviä versoja.
Kuudentena päivänä oli aika tarkastella eri ituryhmien olotilaa. Jääkaapissa olleista iduista ei ole valokuvaa, mutta niille tapahtui niin kuin oli oletettavissakin: ei mitään. Kehitys pysähtyi. Kylmyys pysäytti kasvun, iduissa oli vain siemen ja juuri. Kakkosryhmä oli viettänyt aikaansa omenan kaverina tiskipöydällä. Idut olivat valossa alkaneet heikosti vihertämään, mutta muuten voivat huonosti. Siemenet olivat ruskettuneet ja juuret nahistuneet. Kolmosryhmä, joka oli valossa ikkunalaudalla, voi erinomaisesti. Kaikki olivat muodostaneet pieniä vihreitä versoja, jotka kurottelivat toiveikkaana kohti valoa.

Tässä vaiheessa idätyskoe oli valmis. Sain idätyksen onnistumaan ja selvitin mitä niille tapahtuu erilaisissa olosuhteissa. Osa iduista lensi kompostiin, mutta osalle löytyi muuta hommaa.......

Kolmosryhmän eliittiä kasvamassa mullassa.
Ykkösryhmä päätyi parempiin suihin. Kuvassa kesyrotta Totti.
Miksi kakkosryhmä meni rasiaan mätänevän omenan kanssa?
Oletko koskaan kuullut, ettei joulutähteä saa laittaa pöydälle hedelmäkulhon läheisyyteen? Syynä on etyleeni. 
Etyleeni on kaasu, jota kasvit tuottavat hengittäessään. Se on kasvin normaalia elintoimintaa. Jotkut hedelmät ja tomaatti (varsinkin mätänevät tai homeiset) tuottavat etyleeniä runsaasti. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä (ja vanhenemista) ja jotkut kasvit ovat herkkiä sen vaikutuksille. Varsinkin vihreissä kasveissa etyleenin haittavaikutukset huomaa helposti. Etyleeni kellastuttaa kasvien lehtiä ja saa esimerkiksi huonekasvien kukat lakastumaan nopeammin.