Kesää muistellen, kesää suunnitellen

Mitä synkemmäksi nämä marraskuiset päivät käyvät, sitä enemmän on kevät mielessä. Edellisen kevään siemen- ja pistokaskasvatukset, kasvien rehevyys, kukkien runsaus ja ihana suhiseva tuuli puissa. Ja yhtä paljon on mielessä jo tulevakin kevät ja kesä. Paljon suunnitelmia.

Tuleva talvi on siitä mielenkiintoinen, että parvekkeellani yrittää talvehtia kasveja. Tai no, ei siinä talvessa mitään mielenkiintoista ole, voisin vallan hyvin hypätä suoraan maaliskuulle, jolloin saisin jo mennä kurkkimaan ovatko herukka, alppiruusu ja tuija selvinneet talven yli.

Parvekkeen ovella kesäkuussa.

Elokuun alussa. Rungollinen punaherukka on aarteeni, jonka toivoisin selviytyvän talvesta. Punaiset riippaverbenat kasvatin pistokkaasta, riippapelargonit taisivat olla ainoat ostetut valmiit taimet.

Herukka antoi satoa jäätelörasiallisen verran. Sopivasti pariin piirakkaan :)

Liuskamiinanköynnöstä (Ipomoea lobata) kutsutaan monella kielellä "espanjan lipuksi."

Liuskamiinanköynnös oli yksi siemenkasvatuksistani. Helposti lähti itämään ja hyvin kasvoi. Kukat ovat erilaiset ja upeat, mutta köynnös tuuheentui vasta köynnössäleikön huipulla. Sitä alempana se oli lähes kalju, varmaankin varjostavien aluskasvien vuoksi. 

Köynnöksiä esikasvattaessa tila loppuu nopeasti kesken ja hermoja koetellaan kun yrittää pitää niitä erossa vieruskavereista. Liuskamiinanköynnösten lisäksi kasvatin mustasilmäsusannaa, keltaista ja valkoista. Valkoinen ei koskaan kukkinut ja keltainenkin oli hyvännäköinen vain lattiatasossa kasvaessaan, tuulensuojassa. Amppeliin aioin ensin, mutta yritys oli tuhoon tuomittu tuulisuuden vuoksi. Kasvaisikohan se ensi kesänä säleikössä?

Elokuussa oven suussa. Patiokasvatukseen jalostettu kesäkurpitsa teki kohtalaisen paljon satoa. Olin varautunut työntämään tälle sontaa juurelle niin paljon kuin se vain ikinä söisi. Siltikään suurin osa raakileista ei jaksanut lähteä kehittymään.

Minikasvihuone toimi apuna keväällä taimien ulkoilutuksessa ja kesällä hyllykkönä minitomaateille (Minibel), yrteille ja sammareille. Kaikki kasvoi omista siemenistä.

Enää muutama kuukausi, niin esikasvatukset on taas täydessä vauhdissa. Enää kuukauden päivät, niin ensimmäiset siemenluettelot kolahtavat postiluukuista. Ihan tosi, taitaa eka tulla jo joulukuussa.

Voi taivas, kuinka odotankaan sitä ihanaa siemenpussien hypistelyä ja rapistelua, mullan koostumuksen ja laadun tutkimista, kylvämistä: sirottelua, ripottelua, liotusta, peittelyä, ja pikkuisten kasvien hoivaamista!