Olin joulun aikaan reilun viikon reissussa Kouvolan suunnalla, kuten aiemmin tulikin jo kirjoiteltua, ja palatessani kotiin sain ilokseni huomata, että kaikki kasvini olivat selvinneet erosta hyvin. Eniten olin huolissani viirivehkan kestämisestä, sekä kuparilehden pistokkaasta ja chiritasta. Chiritasta lähinnä siksi, kun se on niin pienessä purkissa. Kultaköynnöksien ruukut olivat painavia edelleen kun palasin, ne kävivät ennen lähtöä suihkussa kunnon kastelussa, kuten melkein kaikki muutkin kasvit.
Ainoa takapakkia ottanut kasvi oli uusi vaaleanpunainen pikkuflamingonkukka, josta aiemmin olenkin jo kirjoittanut. Se ei ollut kuiva mullastaan, mutta sumuttelun puute oli saanut pienen joukon vihannespunkkeja aktivoitumaan. Saa nähdä kuinka käy.
Jätin kotiin myöskin joukon kukkivia perhoskämmeköitä. Vanhimmassa kasvissa oli neljä kukkavartta ja yksi koskaan vielä kukkimaton oli juuri availemassa ensimmäisiä nuppujaan. Pelastin sen aikoinaan äidin ikkunalaudalta. Toivoin lähtiessä, ettei orkidea kuivettuisi ja pudottaisi nuppujaan poissaollessani, vaan että ehtisin näkemään minkälainen tyyppi se olikaan ja kenties ottamaan valokuvankin!
 |
| Ensimmäistä kertaa kukkivana. Se olikin näin punainen! |
 |
| Vanhin perhoskämmekkä kauniinpana kuin koskaan. Tässä yhtä kukkavarsista. |
Kävin eilen kirpputorikierroksella Tampereella. Merkitsin pieneen kaupunginkarttaan suurpiirteisesti missä kohdin pitäisi olla kirpputori ja lähdin matkaan. Kartalle merkitsemästäni kahdestatoista kirpparista ennätin viidelle ennen kuin tuli uuvahdus. Mukaan tarttui muutamia keraamisia, maalattuja kukkaruukkuja SPR:n Tampurin Kirpputorilta, hintaan 0.50e kappale. Yksi ei maksanut mitään, kun maalissa oli halkeama. Puutarhakadun pelastusarmeijan kirpparilta taas tein löydön kirjapuolelta. Huonekasvien hoito-opas vuodelta 1982, kirjoittanut William Davidson, suomentanut Matti ja Katri Erkamo, hinta 5e. Kun onnistuu sivuuttamaan kaikki hassulta kuulostavat vanhahtavat sanonnat, löytyy oppaasta paljon yleisiä hoito-ohjeita, kasvien valinnasta tietoa, ohjeita istuttamiseen ja pieni opas lajeihin.
Hienon tästä rumasta ruskeasta kirjasta tekee se, miten paljon ja miten monenlaisin kuvin siinä on perehdytty tuholaisiin, tauteihin ja muihin ongelmiin. Jokaisen kasviesittelyn kohdalla on melkeinpä enemmän kammottavia tuholais- ja tautikuvia kuin kuvia terveestä kasvista. Mikäli laji on herkkä liikakastelulle, kirja näyttää kuvan liikaa kastellusta kasvista. Jos kasviin iskee herkästi kilpikirvat, löytyy esittelystä kuva ko. kasvista, joka on kilpikirvojen vioittama. Loistavaa!
Tuhokuvien lisäksi kirja myöskin esittelee paljon lajikkeita. Esimerkiksi ihmepensaiden osiossa on esitelty monen eri lajikkeen lehtimuoto ja kasvutapa.
Tässä valokuvat kirjan kirjovehka-esittelystä:
 |
| Ensimmäisellä aukeamalla esitellään kirjovehkan eri lajikkeiden eroavaisuuksia. |
 | ||
| Toisella aukeamalla on hoito-ohjeet symbolein, sekä selkeät valokuvat kasvivaurioista kirjovehkan tyypillisten tuholaisten, tautien ja hoitovirheiden aiheuttamana. |
Kirjan englantilainen alkuperäinen nimi on The Houseplant Survival Manual, How to keep your houseplants healthy.
