Aloitin viime maanantaina seitsemän viikon työssäoppimisen puutarhamyymälässä Kuusankoskella. Viime viikon voimat ja ajatukset menivät kaikki tuon uuden työn sisäistämiseen ja oppimiseen. Menee varmasti vielä seuraavakin. Koko viikon olen halunnut kirjoittaa blogia, mutta aamut menevät nukkumiseen ja illat koomailuun. Ehkä tähän tottuu vähitellen.
Kaikki on uutta ja kummallista. En ole koskaan ollut puutarhamyymälässä töissä ja rehellisesti sanottuna nyt vasta tapaan ensimmäistä kertaa livenä monet perennat ja puuvartiset. Koulussa tuli päntättyä tietoa monesta perennasta, kuten särkyneestä sydämestä, arovuokosta ja alppiasterista. Nyt vasta olen päässyt koskettamaan niiden lehtiä ja nuuskimaan niiden kukkia.
 |
| Harjoittelupaikka. |
 |
| Perennoja pedillä. Jokaiselle kasville on oma tietokorttinsa, josta ilmenee kasvu- ja lämpöolosuhteet, korkeus, kukinta-aika sekä muuta oleellista tietoa. Aloittelevalle harjoittelijalle kortit toimivat hyvinä lunttilappuina! :) |
|
Mitäs ekalla viikolla sitten on oikein tullut tehtyä. No maanantaipäivä meni hieman ihmetellessä ja tutustuessa paikkaan. Kiertelin myymälässä sisällä ja ulkona hahmottamassa aluetta, mitä mistäkin pedistä löytyy ja mitä löytyy kasvihuoneesta sekä myymälän hyllyistä. Harjoittelun ohjaaja ja paikan omistaja kävi kanssani läpi hyllystä löytyviä tuholais- ja rikkakasvimyrkkyjä ja lannoitteita. Myöskin siemenhyllyä tutkittiin yhdessä. Seurailin muiden työntekijöiden hommia ja lueskelin tärkeitä ohjevihkosia koskien valikoimasta löytyviä kasveja. Sain myöskin ensimmäisen virallisen työtehtäväni: selvittää kovasti toisistaan tykkäävät päivänsinen taimet toisistaan ja virittää niille kiipeilytuet.
 |
| Päivänsinet takussa. |
 |
| Päivänsinet kurissa ja nuhteessa innokkaan harjoittelijan käsittelyn jälkeen! |
Tiistaina aloinkin sitten jo heti opettelemaan kassalla toimimista. Olen ennenkin ollut kassakoneiden kanssa tekemisissä, joten ei se ollut mitenkään kamalan hankalaa. Toki kaikki koneet ovat erilaisia ja tarkkana on oltava. Yhtään virhettä en tehnyt ja loppupäivästä käytin konetta ja korttikonetta kuin vanha tekijä!
Viikon aikana myöskin siirtelin monia perennoja pedistä toiseen kun tilaa oli tehtävä uusille. Samalla oppi salakavalasti kasvien sijainteja, mikä onkin tärkeää asiakkaiden kanssa oikeita kasveja hakiessa. Leikkasin myöskin liudan tummalehtisiä lännenheisiangervon (
Physocarpus opulifolius 'Diabola') astiataimia. Taimet olivat jo lähes lehdessä, joten leikkaaminen olisi pitänyt tehdä jo aiemmin keväällä.
Loppuviikosta asiakkaiden kanssa häärääminen alkoi luonnistua helpommin. Uskallus kasvoi päivien myötä: viikon viimeisinä päivinä rohkenin jos reippaasti tarttua härkää sarvista, tai siis asiakasta.. no, jostakin, ja alkaa antamaan oikeita neuvoja ja opastusta. Sain huomata osaavani neuvoa. Oikeasti osasin! Tiesin heittää lonkalta kasveja, jotka viihtyvät auringossa ja kuivalla paikalla. Tiesin myös millä tavalla perheomenapuu tulisi istuttaa.
Mutta ne pensaat ja niiden leikkaaminen. Olen aivan umpitampio neuvomaan kuinka leikataan ja mitäkin, onko sitä mahdollistakaan oppia?!
 |
| Kivikkokasveja omassa pedissään. |
 |
| Puutarhamyymälän keskellä kasvavat suuret ja vanhat vaahterat ovat minusta upeat ja luovat paikkaan ihanaa tunnelmaa. |
Kokemuksia opiskelusta ja alasta tuli vaihdettua puutarhamyymälän muiden työntekijöiden kanssa, joista kumpikin on melkolailla vastikään itsekin valmistuneet puutarhureiksi. Kaikilla meillä on myös pihasuunnittelukurssit käytynä ja he kumpainenkin tekevät asiakkaille suunnitelmia: toinen kotona ja toinen myymälän yhteydessä. Kuinka mielenkiintoista ja innostavaa! Voisinkohan minäkin?
 |
| Uusi tuttavuus: aurinkoisella ja hiekkaisella paikalla viihtyvä, ikivihreä lewisia. |
 |
| Kesäkukkamyynti on vasta alkamassa. |
Kesäkukkia myymälään saapui useampana päivänä rekkalastin kyydissä. Kasvit tulevat puutarhalta Kotkasta. Suurin osa yksivuotisista on vielä orvokkeja, mutta joukossa on jo muitakin kesäkukkia: markettaa, pelargoniaa, petuniaa, lobeliaa, peikonkakkaraa, samettikukkaa, lumihiutaletta... Valikoima kasvaa kaiken aikaa toukokuun aikana, kunnes koittaa kuun lopulla "hullu viikko", kuten puutarhamyymälän omistaja asian rohkaisevasti ilmaisi. Kesäkukat ovat minulle melko tuttuja jo ennestään, niitä en stressaa lainkaan.
Uuden työn ja elämänrytmin opetteleminen on ollut haasteellista, mutta antoisaa. Työ on fyysistä, koko päivä ollaan jaloillaan ja kuljetaan edes takaisin myymälän alueella. Multasäkkien nostelu ja kantelu on todella rankkaa, mutta onneksi asiakkaat voivat peruuttaa autonsa multasäkkien viereen, jolloin ne voi nostella suoraan takakonttiin.
Kyllä tätä jaksaa juhannukseen saakka, saattaisi jaksaa pitempäänkin! :)
