Kesää muistellen, kesää suunnitellen

Mitä synkemmäksi nämä marraskuiset päivät käyvät, sitä enemmän on kevät mielessä. Edellisen kevään siemen- ja pistokaskasvatukset, kasvien rehevyys, kukkien runsaus ja ihana suhiseva tuuli puissa. Ja yhtä paljon on mielessä jo tulevakin kevät ja kesä. Paljon suunnitelmia.

Tuleva talvi on siitä mielenkiintoinen, että parvekkeellani yrittää talvehtia kasveja. Tai no, ei siinä talvessa mitään mielenkiintoista ole, voisin vallan hyvin hypätä suoraan maaliskuulle, jolloin saisin jo mennä kurkkimaan ovatko herukka, alppiruusu ja tuija selvinneet talven yli.

Parvekkeen ovella kesäkuussa.

Elokuun alussa. Rungollinen punaherukka on aarteeni, jonka toivoisin selviytyvän talvesta. Punaiset riippaverbenat kasvatin pistokkaasta, riippapelargonit taisivat olla ainoat ostetut valmiit taimet.

Herukka antoi satoa jäätelörasiallisen verran. Sopivasti pariin piirakkaan :)

Liuskamiinanköynnöstä (Ipomoea lobata) kutsutaan monella kielellä "espanjan lipuksi."

Liuskamiinanköynnös oli yksi siemenkasvatuksistani. Helposti lähti itämään ja hyvin kasvoi. Kukat ovat erilaiset ja upeat, mutta köynnös tuuheentui vasta köynnössäleikön huipulla. Sitä alempana se oli lähes kalju, varmaankin varjostavien aluskasvien vuoksi. 

Köynnöksiä esikasvattaessa tila loppuu nopeasti kesken ja hermoja koetellaan kun yrittää pitää niitä erossa vieruskavereista. Liuskamiinanköynnösten lisäksi kasvatin mustasilmäsusannaa, keltaista ja valkoista. Valkoinen ei koskaan kukkinut ja keltainenkin oli hyvännäköinen vain lattiatasossa kasvaessaan, tuulensuojassa. Amppeliin aioin ensin, mutta yritys oli tuhoon tuomittu tuulisuuden vuoksi. Kasvaisikohan se ensi kesänä säleikössä?

Elokuussa oven suussa. Patiokasvatukseen jalostettu kesäkurpitsa teki kohtalaisen paljon satoa. Olin varautunut työntämään tälle sontaa juurelle niin paljon kuin se vain ikinä söisi. Siltikään suurin osa raakileista ei jaksanut lähteä kehittymään.

Minikasvihuone toimi apuna keväällä taimien ulkoilutuksessa ja kesällä hyllykkönä minitomaateille (Minibel), yrteille ja sammareille. Kaikki kasvoi omista siemenistä.

Enää muutama kuukausi, niin esikasvatukset on taas täydessä vauhdissa. Enää kuukauden päivät, niin ensimmäiset siemenluettelot kolahtavat postiluukuista. Ihan tosi, taitaa eka tulla jo joulukuussa.

Voi taivas, kuinka odotankaan sitä ihanaa siemenpussien hypistelyä ja rapistelua, mullan koostumuksen ja laadun tutkimista, kylvämistä: sirottelua, ripottelua, liotusta, peittelyä, ja pikkuisten kasvien hoivaamista!

Santut viime kesänä

Viimeinkin sain aikaiseksi jäsennellä loppuvuoden 2012 valokuvia. Niitä on paljon. Joillekin ihmisille olen lupaillut kuvia saintpaulioistani jo monen monta kertaa, joten tartuin näihin kuviin ensimmäisenä. On muuten mielenkiintoista yrittää tunnistaa valokuvista kasveja, joiden nimilappu ei ole näkyvillä. Olen keräillyt näitä nimellisiä santtuja vasta muutaman vuoden ajan, joten kaikki vähemmän lempparit eivät ole pysyneet muistissa.

Talven aikana on kompostiin lentänyt kolme santtua. Kaikki ehdottomia lempilajikkeitani. Riippuvakukkainen Taita on yksi näistä. Taitasta onnistuin nipistämään pari pistokasta, mutta talvi oli tehnyt lehdistä kitukasvuisia. Saa nähdä onnistuvatko ne juurtumaan. Ne ovat tällä hetkellä mullassa saaden lämpöä altapäin akvaariolampusta.

Kaikki santtuni ovat salaojitettuja ja huokoisissa saviruukuissa. En tiedä mikä nuo tappoi. Pimeys ja liikakastelu ehkä. Ehdotettu on myös paleltumista, mikä voi olla sekin mahdollista. Pari kertaa olen pitänyt makuuhuoneen tuuletusikkunaa auki lyhyen aikaa. Mutta! Kevät on koittamassa ja kohta alkaa pistokkaiden vaihtelu! :)

Nyt niihin kuviin.

Kaikki santut itäisellä makuuhuoneen ikkunallani kesällä 2012.

Saintpaulia 'Ancient Lace'

Saintpaulia 'Apache Victory' on kirjavalehtinen.

Saintpaulia 'Blue Diamond'

Saintpaulia 'B-Man's Irish Red'in kukat pysyvät hassuina sykeröinä ja roikkuvat aavistuksen. 

Tässä kuvassa on yllä olevan B-Man's Irish Redin pinkkireunainen lehdistö.

Saintpaulia 'EK-Lambada'

EK-Lambadan kukinto lähempää.

Saintpaulia 'King's Ransom'. Tosin havaitsin juuri, että King's Ransomin terälehtien kuuluisi olla  kirjavat: violettia pisamaa täynnä. Hmm, onko pistokas tehnyt tepposet...

King's Ransomin suuri kukinto!

Saintpaulia 'LE-Jesenia'

Saintpaulia 'Okie Easter Bunny' kupsahti talven aikana.

Saintpaulia 'Painted Desert' on toinen talven menehtyneistä. Kaunis kuin mikä. 

Saintpaulia 'Rob's Vanilla Trail' on hyvin pieni ja yksi lemppareistani.

Rob's Vanilla Trail lähikuvassa.

Saintpaulia 'Ward Brown' kukki niin runsaasti, että minun oli autettava kukkia esiin lehtien alta, muuten nuput eivät olisi päässeet avautumaan.

Saintpaulia 'Wrangler's Winter Harvest'

Vanha kuva Taitasta, joka on kolmas tänä talvena menetetty santtu. Toivottavasti pienet pistokkaat selviävät!

Kaunis kirjavalehtinen saintpaulia Cherokee Trail puuttuu tästä galleriasta, sillä se ei ole kukkinut minulla vielä kertaakaan. Tutkiskelin juuri männäpäivänä kasvejani ja huomasin, että Cherokee Trailin ruukussa kasvaa viisi tai kuusi erillistä ruusuketta! Täytyy kai jakaa kasvi osiin mullanvaihdon yhteydessä.

Syksyllä saamista pistokkaistani Saintpaulia rupicola on saanut vauvoja talven aikana ja lajike Emerald Love sinnittelee pistokkaana mullassa. Hengissä vielä, toivo elää! :)

Parveke loppukesällä

Hei vaan pitkästä aikaa. Valmistuin kesäkuussa puutarhuriksi ja vallan sain opinnoistani stipendinkin. Blogin kirjoittelu koki totaalisen stopin opiskelun päättymiseen. Niin, olen tietenkin ollut koko kesän töissäkin (puutarhamyymälässä, jihuu!), mutta suurin syy kirjoittamisen loppumiseen on ollut varmaankin se, että pakollinen opiskeluun liittyvä kirjoittelu loppui. Tiristin viimeiset tekstit keväällä, jotta sain palautettua "valmiin" portfolioni (eli tämän blogin) opettajalle ja sen jälkeen taisin kokea jonkinasteisen bloggaajan burnoutin. Katsotaan mitä tapahtuu, sillä en todella haluaisi lopettaa kirjoittamista. Kasveja ainakin piisaa ja valokuvia sadoittain! :)

Edellinen postaukseni näkyy olevan huhtikuulta, jossa esittelin karua parvekettani ongelmallisine muotoineen ja sääolosuhteineen. Nyt kesä on loppusuoralla (tai kenties joku kutsuisi tätä jo syksyksi) ja ensimmäinen kesäni tämän asunnon parvekkeella on koettu. Olen oppinut seuraavat asiat: parvekkeeni ei ole kesäisin niin tuulinen kuin uskoin ja parvekkeeni on aurinkoinen, vaikka onkin itäsuuntaan. Siis tarkoitan niin aurinkoista, että saan tomaatteja. Ei tarvinnutkaan tyytyä ahkeraliisoihin, kuten pelkäsin. Itse asiassa liisat olisivat palaneet poroksi.
Kuvia kehiin, ei sitä muuten usko Erkkikään. Klikkaamalla saa suuremmaksi.

Parvekkeeni heinäkuun alussa. Kesäkurpitsa harmaassa ruukussa lattialla on vielä kovin pieni astiaansa verrattuna. Ylhäällä vasemmalla roikkuu joulukaktukseni, joka aina ulos päästyään punastuu tumman viininpunaiseksi. Mistähän tämä johtuu? Kaktus kukki komeasti kesäkuussa.

Toinen puoli parvekkeesta heinäkuun alussa. Kaiteen laatikossa on keväiset orvokit, jotka leikkasin matalaksi juhannuksena. Korkea kasvi lattialla on kurkuma, jonka kahmaisin kainalooni Ikeasta. Kurkuman mukula voidaan talvettaa pimeässä ja viileässä daalioiden tapaan.

Torjuin siis tuulisuutta ja järkyttävää rumuutta pajuaidalla, jonka kiinnitin rautalangoilla teräskaiteeseen. Pajuaita oli harvempi kuin kuvittelin, mutta toisaalta tämä osoittautui lopulta ihan hyväksi asiaksi. On nimittäin ihan mukavaa, kun valoa siivilöityy kaiteen läpi. Aita on kuitenkin tarpeeksi tiivis yhdessä varsinaisen teräskaiteen kanssa, jotta se halkoo tuulen; yksikään purkki ei ole kaatunut kaiteen takana koko kesänä. Tuulisuutta on vähentänyt myöskin se, että kasveja on runsaasti. Ne antavat suojaa toinen toisilleen. Ja tekevät purkkipuutarhastani juuri sellaisen runsaan viidakon kuin haluankin. :)

Heinäkuun puolessa välissä.

Yksi ongelmakohdista parvekkeellani oli sataminen sisään ja mietin minkälaisen lattian tai maton sinne voisin laittaa. En ollut kokenut yhtäkään kesää parvekkeellani, joten nyt voin todeta vanhan sanonnan "minkä kesä kastelee, sen kesä kuivaa" pitävän paikkaansa. Lopulta heitin lattialle vain meriheinämaton ja olen ollut täysin tyytyväinen. Sade kastelee sitä, mutta seuraavassa hetkessä se on taas kuiva. Koskaan se ei ole ollut niin märkä, ettenkö olisi voinut mennä sukkasilteni parvekkeelle, jopa sadetta ihailemaan.

Kirvat ovat olleet ainoa riesa parvekkeella koko kesänä. Ensin ne ilmestyivät kärhöjen nuppuihin ja sen jälkeen niiden vallassa olivat miljoonakellot, daalioiden nuput ja viinisuolaheinät. Kaikki muu säilyi koskemattomana. Jostain syystä en onnistunut häätämään ötököitä mäntysuovalla. Hetkeksi ne poistuivat, mutta tulivat takaisin. Suuria ja painavia ruukkuja on vaikea viedä suihkuun, eikä parvekkeella voi niin vain vettä muutenkaan suihkia. Olen ostanut jo valmiiksi Provadoa niitä kasveja varten, jotka muuttavat syksyllä sisälle... :S

Puulaatikossa kasvaa jalokärhöt 'Ville de Lyon' ja 'Piilu'. Kärhöjen olisi tarkoitus yrittää talvehtia, vaan kuinkahan käy. Puulaatikko on vuorattu styroksilevyin ja suodatinkankain. Pohjalla on melkoinen salaojitus.

Tämä riippapetunia on aikaisen kevään Plantagenin pistokkaita. Upea siitä tuli! Ensi keväänä minulla taitaa olla enemmänkin petunian pistokkaita. :)

Ihana pienikukkainen huovinkukka osoittautui tänä kesänä ei-ihan-niin-helpoksi kesäkukaksi. Tämä oli samassa amppelissa miljoonakellon ja riippaverbenan kanssa, ja oli koko parvekkeen kasveista ensimmäinen, joka roikkui raatona janosta. Huovinkukka oli myös ainoa, joka kuolla kupsahti liikakasteluun reissuni aikana. Mokoma nirppanokka, mene kotias siitä!

Kaiteella rautalangoin kiinnitetty pajukori. Näitä on kaiteella kaksi, mutta silmäni halajaa parittomuutta, eli sitä kolmatta koria. Pitkään himoitsemani tumma koristebataatti osoittautui melkoiseksi pettymykseksi: ei se kasvanut eikä roikkunut mihinkään. Tarvitsisiko se suuremman multatilan ja lannoitteeksi sitä itseään? Parvekkeeni miljoonakellot ovat Honkasen puutarhan pistokkaista kasvatettu.

Jalokärhö 'Ville de Lyon'. Tämän kukinnot ovat niin kauniita, että voisin kuvata niitä loputtomiin! Ikävä kyllä kärhöilläni on toinenkin rakastaja: kirvat. 

Kasvimaaruukku. Suuria punasaviruukkuja minulla on useampikin parvekkeella. Ruukut on vuorattu  tyhjiksi jääneillä multasäkeillä, jotta ne eivät huokoisena materiaalina haihduttaisi turhaan kosteutta. Uskomatonta mutta totta, tuo pensastomaatti teki jopa hedelmiä!

Yrttejä. Olen rakastunut kauniiseen, punaruotiseen viinisuolaheinään. Se maistuu aivan ketunleivältä ja on ihana lisä näön ja maun puolesta salaateissa! Ikävä kyllä myös kirvat tykkäävät siitä. Kasvaisikohan tämä ikkunalla talvellakin?

Parveke elokuun alussa. Daaliat kukkivat ja ovat kirvojen vallassa. Mäntysuopasumutus ei auta, se vain pyyhkii kirvat pois ja sitten ne ryömivät takaisin nuppuihin. Turkoosi ämpäri on kasvijätettä varten, sitä syntyy koko ajan.

Amppelin kasvit ovat vaihtuneet syysastereiksi. Kesäkukat amppelissa eivät kestäneet parin viikon poissaoloani ja kastelijoiden harvempia käyntejä. Amppeli vaati kesäisinä päivinä vettä aamuin illoin, joten sillä ei ollut toivoakaan. Kesäkurpitsa rehottaa auringossa; annoin sen tehdä yhden suuren kurpitsan, joka on jo syöty. Nam. Oikeassa alakulmassa punakukkainen pelargoni 'Distinction', jonka ostin puutarhamessuilta keväällä. 

Parvekesuunnitelmia

Harjoitteluni Tampereen Plantagenissa on ohitse ja nyt olen oikeissa töissä uudessa Pirkkalan Plantagenissa. Tai oikeastaan se on sellainen kesämyymälä. Taivasalla ja säiden armoilla kauppakeskuksen parkkipaikalla. Mutta se on ihana, pieni ja kompakti myymälä, jossa minä olen saanut olla alusta saakka mukana! :)
Kesätöiden saaminen seudulta on varmistanut myös sen, että tulen viettämään suurimman osan kesästäni Tampereella. Tämä taas on mahdollistanut sen, että olen pystynyt suunnittelemaan parvekettani! Viime kesänä en kylvänyt mitään enkä laittanut parvekkeelle yhtään mitään, sillä olin Kouvolassa koko kesän. Mutta nyt! Nyt on niin paljon suuria suunnitelmia.

Orvokkiamppeli parvekkeella.

Parvekkeeni on pyöreäreunainen puolipallo, suuntana itä. Mutta koska parvekkeeni on talon kulmassa ja kaikilta paitsi yhdeltä sivulta avoin, on se erittäin tuulinen sekä etelän puolelta melkoisen paahteinenkin. Tuulisuutta lisää se, että parvekkeen kaide on metalliristikko josta tuuli pääsee puhaltamaan läpi ja kaatamaan kaikki kasvit, vaikka ne olisi sijoitettu lattialle kaiteen viereen.
Ensimmäinen muutoskohteeni onkin kaide. Olen ajatellut hankkia 5m rullan pajuaitaa, jonka sidon kaidetta vasten tuulensuojaksi. Pajuaita on todellakin myös kauniimpi kuin kellertävä ristikko! :)
Lisäksi olen ajatellut hankkia suuren puulaatikon, jonka vuoraan styroksilla ja muovilla. Haluan laatikkoon köynnöskehikön ja kasvamaan isokukkaisen kärhön. Toivoisin, että köynnös kasvaessaan toisi edes hitusen tuulensuojaa muille kasveille.

Pyörä on saanut kavereita viipyessään parvekkeella talviteloilla.

Parvekkeen lattia on sekin ongelmallinen. Koska parveke on todella avoin, niin vesisateella se kastuu aivan kokonaan. Sade kastelee olohuoneen ikkunankin, vaikka päällä on yläkerran parveke. Räsymatot eivät siis tule kysymykseen, vaikka rakastan niitä varsinkin ulkotiloissa. Puisia laattoja karsastan, koska niitä on vaikea saada talveksi mahtumaan sisälle ja toiseksi ne kuitenkin, aivan varmasti, jossain vaiheessa, alkavat klonksumaan ja kolisemaan. Olen siis katsellut muovisia parvekelaattoja, jotka ovat kevyitä ja pieniä. Periaatteesta en tosin haluaisi parvekkeelleni mitään muovista. K-Raudassa tosin oli hyvä vaihtoehto muovilaatoille: 30x30cm puulaattoja, joissa oli muovitettu pohja. Hinta muistaakseni 2,90e/kpl. Nekin voisivat olla kivoja.

Mukuloista kasvaa noropunatähkää (Liatris spicata) ja matalaa liljaa (Lilium 'Lollypop'). Suunnitelmissa istuttaa kummatkin talvehtivaan perennalaatikkoon.

Kasvikuulumisia

Muutamia kuvia kylvöksistä, kukkijoista ja muista ihanuuksista. :)

Basilika 'Green Globe' vanhassa akvaariossa kasvilampun alla.

Tummalehtistä ja tavallista basilikaa.

Sitruunamelissa tuoksuu niin ihanalta!

Plantagenin pelargonipistokkaat nyt. Kuvassa 'Appleblossom', 'Mary', 'Dr. Ingrid' ja tuoksupelargonit 'Orange Fizz'.

Pelargoni 'Distinction' oli löytö Tampereen puutarhamessuilta. Näitä, sekä monia muitakin upeita lajikkeita möi Pukin Puutarha.

Tälläinen isokirjopeippi (Solenostemon scutellarioides) lähti myös mukaan messuilta. Ajattelin, josko sitä ehtisi monistamaan kesäkukkaistutuksia varten?

Saintpaulia 'Taita' on näin suloisesti kukassa.<3

Saintpaulia 'Apache Victory' on värittynyt hyvin eteläikkunalla. Saa nähdä miten sille käy, kun se siirtyi kesän ajaksi idän puolelle.

Kuparilehdistä 'Chocolate Cream' on tällä hetkellä kauneimmin kukassa.

Pienikukkainen puikkokämmekkä 'Berry Oda' tekee kukkavanaa.<3

Uusia kasveja!

Auringonpaisteisen talvipäivän innoittamana oli pakko kuvailla kotona kasveja. Auringonvalossa valokuvat onnistuvat niin paljon paremmin ja värit näyttävät upeilta kun salamavaloa ei tarvita. Virallinen kuvauspaikkani on aina keittiönikkunan ääressä, jonka suuntana onkin etelä. Eteläinen ikkuna on talviaikaan hieman ylikansoitettu, sillä se on paljon valoisampi kuin kaksi muuta ikkunaani, jotka suuntaavat itää kohti.
Olen tullut hankkineeksi talven aikana muutamia uusia kasveja: laikkuvehkan, kirjovehkan sekä muorinkukan. Muorinkukka myytiin tyhmälle ludisiana, mutta olen jo päässyt asian yli. Ehdin jo jakaa siitä pistokkaankin eteenpäin kyseisenä maaorkideana. Se on yllättävän kaunis muoriksi, ihan tosi! :)

 Tämän kasvin tarkkaa lajimääritystä minulla  ei ole tiedossa, tiedän vain sen olevan jokin laikkuvehka (Aglaonema sp.). Rakastuin sen erikoiseen lehtiväriin ensisilmäyksellä!

Peperomia puteolata eli viirumuori on trooppinen kasvi, eikä viihdy kylmien ikkunoiden läheisyydessä.

Dieffenbachia maculata cv. 'Camille' tarvitsee paljon valoa, sillä siltä puuttuu lehtivihreä lähes kokonaan.

Valkolehtinen kirjovehkani on sittemmin saanut vieraakseen ripsiäisiä ja on nyt nauttinut Provadoa säännöllisesti veden mukana. Myöskin ikkunan muut kasvit ovat saaneet hörpyt samasta kannusta. Luin jostakin, että multaan työnnettävien Provado-puikkojen teho nopeutuu, kun puikot sulattaa kasteluveteen. Kirjovehka sai lisäksi myrkkyä sprayn muodossa. Toistaiseksi eivät paholaiset ole vielä hellittäneet otettaan.

Miltonia -hybridi kukkii tänä talvena vain yhden kukkasen voimin.

Perhoskämmekkä, jonka elvytin toissavuonna sammalpussissa. Silloin ressukalla ei ollut enää yhtäkään elävää juurta jäljellä. Se on puolitoista vuotta kasvattanut juuria ja yhden uuden lehden, nyt se teki kukkavanan!<3