Opinnäytteestä sananen

Tammikuussa opinnäytehässäkkä oli ohitse meiltä, jotka valmistumme tänä vuonna. Opinnäytteen ajankohta oli minusta hieman kummallinen. Ensinäkin se, että aihe oli päätettävä jo melkein samantien toisen vuoden opintojen alkaessa, viime syksynä siis. Toiseksi, työ itse täytyi olla valmis jo joulukuussa, kun opintoja oli vielä puoli vuotta jäljellä. Hulluutta, että puutarhureiden on tehtävä näyttötyönsä keskellä talvea! Siihen kaatui haaveet kasvatuskokeista ja kukkapenkin perustamisesta. Suurin osa opiskelutovereistani taisi tehdä näyttötyönsä kukkasidontaan liittyen, jolloin vuodenaika ei ole ihan niin merkittävässä roolissa kuin meille multasormille. Näillä kuitenkin mentiin. Viimeinen rutistus oli tammikuussa pidettävä opinnäyteseminaari, jossa esittelimme työmme puutarhuriopiskelijoille sekä muille kiinnostuneille.

Sunnitelmani kohde.

Opinnäytetyöni aihe oli yleissuunnitelma rivitalon takapihasta. Löysin ihan oikean asiakkaan netin välityksellä: melko suuren rivitalon takapihan kodin ja koulun läheisyydestä. Juuri sen mitä etsinkin. Pyörittelin mielessäni vaihtoehtoja sukulaisten pihoista, mutta onneksi päädyin tuntemattomaan ihmiseen. Kaikista opettavaisinta opinnäytteessäni ehkä olikin juuri se oikean asiakkaan kanssa toimiminen. Minulla on aina välillä suuria vaikeuksia arvostaa omia tekemisiäni ja oli todella haasteellista pystyä tapaamaan asiakasta ja esiintyä itsevarmana ja ammattilaismaisena. Olen piirtää töherrellyt kaikenlaista pienen ikäni ja näen hyvin selvästi pihasuunnitelmissanikin sen oman kädenjälkeni, sen saman mikä minulla oli jo yläasteellakin. On todella vaikeaa ymmärtää ja uskoa, että joku haluaisi maksaa piirustuksestani, omasta kädenjäljestäni. Tässä asiassa on vielä paljon opittavaa!

Luonnostelua ja hahmottelua leivinpaperille.

Tussausta kasvilamppujen loisteessa.

Olen edelliseltä ammatiltani artesaani. Suunnitelmien piirtäminen on minulle artesaanin ja puutarhurin yhteensulautumista. Yleissuunnitelma, joka on siis alusta loppuun saakka suunniteltu ja väritetty piirustus kaavioineen ja opastuksineen, on minusta kuin taideteos. Itse suunnitelman nerokkuuden ja toimivuuden lisäksi yhtä tärkeää on se, että teos miellyttää silmää ja on kaunis. Vaikka olisikin huippuideoita pihojen ja puutarhojen suunnitteluun, on osattava myös piirtää.
Opinnäytettä tehdessä pohdin aina välillä, onko piirtäminen minulle niin tärkeä asia, että teen sitä itse suunnitelman kustannuksella. Keskitynkö liikaa siihen taideteokseen, jääkö pihan nerokkaat ideat toissijaiseksi? Ja olenko huono suunnittelija, jos niin on, onko minulla oikeutta palkkioon tai toiminimeen jos olen sellainen suunnittelija? Vai onko ihan ok olla omanlaisensa? Vai olenko edes omanlaiseni, ehkä kuvittelen kaiken.

Puuvärit, nuo paholaisen keksintö.

Valmis työ kasvilistoineen, havainnekuvineen ja rakennepiirroksineen.

Oli miten oli, opinnäytetyöni onnistui hyvin. Asiakas oli tyytyväinen ja onnellinen. En vienyt hänelle vain paperin palasta ja piirustusta, vaan myös kasan haaveita kauniista pihasta ja unelmia kesästä.
Koulun puolesta onnistuin myös hyvin. Sain kehuja ja kannustusta oman yrityksen perustamiseen. Ainoastaan suullinen esitykseni seminaarissa oli kuulema hieman hiljainen. Suoraan edessä istuvat henkilöt sanoivat, ettei heillä ollut mitään ongelmia kuulla puhettani. Kenties opettajat eivät kuulleet istuessaan toisella laidalla auditoriota ja koska minä olin tietenkin kääntyneenä toiseen suuntaan selostaessani kankaalle heijastuneita valokuvia.
Nyt se on tehty ja ohi. Ainakin vähäksi aikaa. Nimittäin minulla on jo uusi pihasuunnitelma työn alla... :)

Pihasuunnittelusta

Kiirettä pukkaa! Viimeisiä kouluviikkoja viedään ennen harjoittelun alkua toisella paikkakunnalla. Blogia pitäisi ehtiä päivittämään rutkasti ennen sitä, sillä tämä blogi on toiminut kaiken muun huvin lisäksi myöskin opiskeluni portfoliona. Nyt on kuitenkin pari vapaapäivää ja pääsiäisviikko on kokonaan lomaa, joten eiköhän kirjoituksia ala syntymään urakalla!
Minun on ollut tarkoitus jo pitkään laatia jonkinlainen postaus valinnaisesta pihasuunnittelun kurssista, joka alkoi ennen joulua jo ja päättyi viime jaksossa. Tämä on nyt se. Kuvat kannattaa klikkailla suuremmaksi!

Pihasuunnittelukurssin virallinen nimi kuului seuraavasti: Viherrakentamisen kasvien käyttäminen pihasuunnittelussa, tuttavallisemmin sitä tuli kutsuttua ihan vain pihasuunnitteluksi. Ja sitähän se pääosin olikin.
Kurssi alkoi teorialla puutarhataiteen historiasta ja yleisesti pihasuunnittelusta. Tämän jälkeen saimme mukavimman tehtävän ikinä: meidän piti suunnitella ja piirtää oma unelmapiha. Mitä se sisältää, mitä siellä tehtäisiin, mitä sieltä pitäisi löytyä: minkälaisia paikkoja, värejä, tuntemuksia. Toteutus oli vapaa, joten minä piirsin ja väritin vapaamuotoisen luonnoskuvan salaperäisen vehreästä puutarhasta, joka oli täynnä piilopaikkoja, vihreyttä, kukkia ja nurmikkoa. Löytyipä kuvastani myös lampi koikarppeineen, pehmeä keinu, grillauspaikka ja pieni kasvihuonekin, jonka oven sivussa roikkui kesäkukka-amppeli. Puun oksalla roikkui suurikokoinen, bambusta tehty tuulikello. Puutarhan katveessa näkyi matala valkoinen porttikin, jonka tarkoitus oli kuvastaa puutarhani yksityisyyttä ja sitä, että puutarhaani ympäröi aita. Sinne ei tultaisi niin vain, eivätkä myöskään koirat karkaisi puutarhan ulkopuolelle.
Tämän työn tarkoituksena oli saada meidät huomaamaan, kuinka jokaisella ihmisellä on omat haaveensa ja oma juuri tietynlainen unelmapuutarhansa. Puutarha on paljon unelmia; paikka rentoutua ja haaveilla, mutta toisaalta se on myöskin paikka, jossa ollaan yhdessä ja harrastetaan kaikenlaista pallopeleistä hiekkakakkuihin. Tämä ilmeni hyvin selkeästi kaikkien töistä. Pihasuunnittelijan on osattava toteuttaa asiakkaansa unelma puutarhasta ja pihasta. Ei välttämättä kovin helppoa!

Palanen unelmapihaa.

Havainnekuva unelmapihan istutusalueen kasveista.

Jatkoimme vielä lisää oman unelmapihan parissa ja aloimme seuraavaksi harjoittelemaan yleissuunnitelman piirtämistä. Opettelimme hahmottamaan oikeita mittasuhteita ja käyttämään mittasuhdeviivainta, mikä oli minulle todella vaikeaa oppia! Unelmapihan avulla harjoittelimme myöskin pihan pinta-alojen laskemista: montako neliötä alueella on nurmea, kiveystä ja montako neliötä koko pihasta on istutusalueita. Piirsimme jostain pihan istutusalueesta myöskin yksityiskohtaisen istutussuunnitelman, detaljin.

Unelmapihan jälkeen siirryimme suunnittelemaan Ahlmanin alueella olevaa kivikkoryhmää. Mittasimme sen paikan päällä ja merkitsimme karttaan kasvit. Lähes kaikki kasvit olivat tunnistamattomia jo siinä vaiheessa syksyä, mutta hallitsevat vuorimännyt, pesäkuusi ja tuivio tulivat selvästi esiin. Jokainen suunnitteli kivikkoryhmän uusiksi ja valitsi sinne sopivan kasvillisuuden.

Kivikkoryhmän kasvillisuus kuvattuna kukinnan värin mukaan.

Poikkileikkauksesta sai vihiä kivikkoryhmän korkeuseroista.

Kivikkoryhmän lisäksi suunnittelimme koulun alueella muitakin kohteita. Seuraavaksi suunniteltiin päärakennuksen, Ahlmanin kartanon, korotetut istutusalueet. Ne sijaitsivat rakennuksen pohjoispuolella, joten aurinkoa ne näkivät vain vilaukselta aamuisin. Valmiiksi niissä kasvoi ainakin suuria, joka suuntaan kurkottelevia japaninmarjakuusia sekä matalaa, punakukkaista alppiruusua. Tehtävän myötä tuli tutkittua jälleen kerran paljon kirjallisuutta ja opiskeltua varjoisen paikan kasveja.
Viimeisenä kohteena koulun alueella oli Toimelan pihan rakennesuunnitelma. Pääpainona suunnitelmassa oli kulkureittien ja erilaisten pintojen suunnittelu. Pinnoissa tuli ottaa huomioon alueella liikkuvat ihmiset, sekä pintojen ja materiaalien helppohoitoisuus ja toimivuus. Tarkkoja kasvillisuussuunnitelmia Toimelan pihaan ei tehty, vaan ainoastaan suurpiirteisesti määriteltiin missä olisi matalaa pensasta, missä korkeampaa ja missä olisi perennoja.

Havainnekuva kartanon edustan istutuksesta.

Palanen Toimelan pihan suunnitelmaa.

Suunnitelmien lisäksi kurssiin mahtui myöskin ryhmässä tehtäviä töitä. Ryhmätyöt eivät ole vahvuuteni, siinä mennään vahvasti epämukavuusalueelle. Jotenkin vastuun jakaminen ja uskominen muiden käsiin on haasteellista, en saakaan pidellä ohjia yksin kaiken aikaa! Opettavaista ja tuikitarpeellista.
Käsittelimme tunnilla erilaisia puutarhatyylejä ja valitsimme kukin itselle kaikista mieluisimman tyylin. Saman tyylin valitsijoista muodostui ryhmä, joiden kanssa etsimme tietoa tyylisuuntauksestamme, leikkelimme kuvia vanhoista puutarhalehdistä ja teimme seinälle suuret tietopläjäykset. Unelmapuutarhanihan oli salaperäinen ja vehreä, joten valintani puutarhan tyylisuunnaksi oli tietenkin englantilaistyyppinen puutarha.
Englantilaiselle puutarhalle tyypillistä on runsaat istutukset, ahtaan oloiset pikkupolut kiemurtelemassa kulkuväylille rönsyävien kasvien lomassa, kukkivat portit ja pergolat, sekä salaperäisyys: kiemurtava polku vie jonkin patsaan, vesiaiheen tai näkymättömissä olevan istuskelualueen luokse. Sellainen juuri on unelmapuutarhani.
Muita puutarhatyylejä oli luonnonmukainen puutarha, japanilaistyylinen puutarha, perinnepuutarha, metsäpuutarha ja moderni puutarha.
Ryhmätyönä suunnittelimme niin ikään oikealle asiakkaalle yleissuunnitelman rivitaloalueen yhteisestä piha-alueesta. Tämän alueen mittauksista olenkin postannut jo aiemmin valokuvia. Mittaaminen oli haasteellista paukkupakkasissa ja lumihangessa, eikä ollut yhtään vähemmän haasteellista saada yleissuunnitelmasta hallitun ja siistin näköistä, kun tekijöinä oli kourallinen ihmisiä!

Ryhmätyö seinällä.

Työssäoppiminen ja näyttötyö

Kurssiin kuului työssäoppiminen, jonka vuoksi jokainen hankki itselleen pihasuunnitelmaa vailla olevan asiakkaan. Tein suunnitelmani iskäni rivitaloasunnon takapihasta. Arvosteltavana oli suunnitelman teknisen puolen lisäksi asiakastyö: kuinka asiakkaan toiveet huomioitiin ja kuinka hyvin osasimme neuvoa asiakasta ongelmatilanteissa, kasvien hoidossa ja ideoiden toteuttamisessa.
Sain melko vapaat kädet suunnitelmassa, asiakkaillani ei ollut oikeastaan kuin yksi tärkeä toive: pihalle tulisi rakentaa kiinteä grilli. Tiilitkin oli jo valmiina, joten ei muuta kuin hommiin! Rivitaloasunnon takapihat ovat melko pieniä, kuten kaikki tietävät, joten oli aika selvää missä grilli tulisi sijaitsemaan. Ei ollut vaihtoehtoja, sen oli oltava lähes keskellä aluetta. Grillin paikka, sekä jo olemassa oleva kirsikka ja mustaherukka rytmittivät suunnitelmaa ja asettivat rajoja.

Takapihan sisäänkäynti ja jo olemassa oleva katos pation yllä. Korotin pation maasta ylös ja tein siitä suuremman, se tulee suunnitelmassani reippaasti katoksesta ulos.

Etualalla näkyy nuori kirsikkapuu. Tonttien välissä on orapihlaja-aita. Pyykkitelineen jätin suunnitelmassa samalle paikalle missä se jo olikin.

Pihan taustalla on harvennettu metsä, jonka lomasta näkyy omakotitalojen kattoja.

Pihasuunnitelma Photoshopilla räpellettynä. Tämä luonnos lähti sähköpostilla asiakkaalle hyväksymistä varten. Sain positiivista palautetta ja luvan alkaa piirtämään varsinaista suunnitelmaa.

Näyttötyö luonnosvaiheessa. Kuvassa näkyy useampi tärkeä viivain, sekä possulasi jonka avulla piirsin pation!

Väritetyn suunnitelman tussaus on alkanut.

Valmis työ. Alla näkyy suikale työselostusta, jossa sama suunnitelma kerrotaan tekstimuodossa.

Sain kurssista kiitettävän arvosanan. Tykkäsin koko kurssista kuin hullu puurosta! En ollut osannut arvatakaan, että puutarha-alaan voisi liittyä näin totista piirtämistä, tai suorastaan taidetta. Tämä on puutarhurin ammatti yhdistettynä entiseen ammattiini, artesaaniin. Olen jopa pohtinut pihasuunnitelmien tekemistä jatkossakin, voisiko tätä ehkä tehdä työkseen?

Uutta projektia pukkaa

Viikko enää ja sitten on joululoma. Uskomatonta. Viimeinen viikko koulussa on vain neljä päivää pitkä. Tai oikeastaan kolme, koska torstaina on joulujuhla ja erikoispitkä jouluateria. Joulujuhla on aiheuttanut pientä draamaa pihasuunnittelijoiden keskuudessa. Saatiin nimittäin kaikki sähköpostia oppilaskunnalta, että olisi vähän niin kuin pakko keksiä jokin ohjelmanumero, mutta vain osa oppilaista on innostunut esiintymisestä. Kirjoittaja, eli mä, ei oikeastaan halua olla missään tekemisissä minkäänlaisen esiintymisen kanssa. Suurin osa opiskelijoista siis kieltäytyy esiintymisestä ja muutama on niin innokas esiintymään, että alkaa miettimään ovatko ne tältä planeetaltakaan. Mutta ilmeisesti olemme nyt sovussa asian suhteen. Ne esiintyvät joilla siihen on pakottava tarve, muut saavat olla rauhassa. Sopii mulle.

Viimeinen viikko ennen joulua meillä on pelkästään pihasuunnittelua. Pitkiä päiviä yhdeksästä neljään. Aloitetaan vielä uusi projektikin, nimittäin ihan oikea asiakas on halunnut pihasuunnitelman rivitaloalueen yhteisestä alueesta. Tehdään se koko ryhmän kesken yhdessä. En tiedä vielä kuinka se on suunniteltu tapahtuvaksi, mutta eiköhän se selviä ja uudelta draamaltakaan tuskin vältytään kun about viisitoista erilaista ihmistä lyö päänsä yhteen ja yrittää toimia kimpassa! :D
Käytiin eilen katsomassa suunniteltavaa aluetta. Otettiin mittoja puista, pensaista, rakenteista ja rajoista, merkittiin ylös mitä kasvillisuutta alueella on ja kaikkea muuta hyödyllistä. Yritettiiin tehdä mahdollisimman kattavat mittaukset, koska se oli ainoa kerta kun käymme siellä. Pakkasta oli -10°C ja kammottava viima pohjoisesta, melko hyytävää siis. Ei me tietenkään keretä saada koko suunnitelmaa valmiiksi periaatteessa kolmessa päivässä, mutta jatkamme sitä ensi vuoden puolella, samalla kun teemme myöskin kurssista näyttötyötä. Tammikuussa meillä jatkuu vielä pihasuunnittelu ja alkaa myöskin taas uudelleen työskentely puutarha-alalla! Hiphei!

Alueella on lasten leikkipaikka, joka me jätetään suunnitelmassa rauhaan.

Alue on suorakaiteenmuotoinen. Kolmella sivulla on rivitalo ja yhdellä parkkipaikka.

Alueen päät ovat eri korkeudella. Keskellä on kivilohkareista tehty pengerrys.

Viimeisiä mittatuloksia odotellessa.

Iloinen pihasuunnittelupoppoo!

Muuten, kolmannen jakson lukujärjestykset ovat tosiaan netissä. Pystyy jo katselemaan minkälaisia päiviä on tulossa ensi vuonna. Aika leppoista näyttää oleva mulla, muutamia päiviä jolloin ei ole mitään ohjelmaa koulussa ja vain pari täyspitkää päivää koko jaksossa. Kamalan paljon yrittäjyyttä, enkä tiedä ollenkaan mitä meidän firma pystyy tekemään niillä tunneilla. Meidän yrityksen hommat painottuu niin kovasti kevääseen, että nyt talvella ei oikein osata muuta kuin ihmetellä. Kai me jotain keksitään.

Retkellä keltaisten talojen keskellä

Meillä on pihasuunnittelua melkeinpä ainoastaan kakkosjaksossa. Siinä ehtii tehdä kaikenlaista. Piirtelyn, teorian ja kaiken suunnittelun lisäksi kävimme myös retkeilemässä Lepaalla, Hattulan kunnassa, jossa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden linjat, sekä Hämeen ammatti-instituutin viheralan ja puutarhatuotannon koulutusohjelmat. Me menimme nimenomaan katselemaan ja kuuntelemaan mitä maisemasuunnittelu on ja miten sitä opiskellaan, olihan kyseessä sentään pihasuunnittelun kurssi.

Talon seinällä ristikossa muotoon kasvatettuja omenapuita.

Kuuntelimme maisemasuunnitteluopettajan, Outin, esittelyä luokkahuoneessa. Outi esitteli meille maisemasuunnittelun koulutusrakennetta ja siihen sisältyviä kursseja ja asioita. Katseltiin myös eri vuosikurssilaisten tekemiä pihasuunnitelmia. Lepaalla kaikki suunnittelu tehdään tietokoneella, kun taas me tehdään käsin piirtämällä, joten työt olivat hieman eri näköisiä. Todella hienoja ja monimutkaisia, hyvä että ymmärsi edes mistä on kyse. Eräänkin oppilaan työssä oli todella tarkasti tutkittu tietyn alueen maastoa: eri kartoilla oli vesistöt, maaston muodot, asutukset, tiet, kasvillisuus ja niin edelleen. Päällimmäinen ajatus oli, ettei minusta ikinä olisi moiseen! Outi esitteli meille myös edellisvuoden pääsykoetehtäviä ja kovasti yritti myydä meille ajatusta opiskelusta. Toivoi näkevänsä meidät siellä jo ensi syksynä, eli siis että lopettaisimme Ahlmanilla opiskelun kesken? Hmh, enpä usko.

Lepaalla on oma tuulimylly.

Lyhyen esittelyn jälkeen lähdimme kiertämään kampusaluetta ja Lepaan kartanon tiluksia meidän Krista-opettajan entisen opiskelukaverin, Hannun, johdolla. Voi vitsit että sillä paikalla onkin historiaa! Aivan upeita näkymiä, rakennuksia ja tarinoita. Inspiroiduin täysillä. Lepaa on myöskin Suomen ainoa oppilaitos, jolla on oma hautausmaa. Tuo mieleen melko häiritseviä mielikuvia, vai mitä? :) Hautausmaa oli pieni, kivimuurin ympäröimä kalmisto, jonne viimeisenä haudattiin kartanon viimeinen omistajapariskunta. Pariskunta testamenttasi kartanon puutarhoineen valtiolle sillä ehdolla, että siellä annettaisiin aina puutarha-alan koulutusta. Loistavasti keksitty!

Portti kalmistoon.

Lepaan kartanon alueella on myös oma golfkenttä ja viinitila, valtavasti viljeltävää peltoa sekä omena- ja marjatarhaa. Valtavan suuressa, uudessa, kasvihuoneessa kasvoi parhaillaankin talvitomaattia. Tuulimyllyn lähellä oli kasvihuoneet taimikasvatukselle, sekä vanha punatiilinen rakennus taimimyyntiä varten. Siellä kasvatetaan siis puuvartisia kasveja. Sinne kun pääsisi tekemään jotain, tai edes katselemaan keväällä!

Kävimme tutustumassa kivirakennushalliin, jossa opiskelijoiden käytössä oli kolme hiekkalaatikkoa. Ahlmanilla hiekkiksiä on vain yksi. Hiekkalaatikko on siis sananmukaisesti hiekkainen laatikko tai päällystämätön, hiekkainen alue lattiassa, jossa voidaan harjoitella kivetyksien tekemistä erilaisille kivilajeilla ja erilaisia ladontakuvioita.
Lepaan päärakennus oli uudempi kuin kartanon aikaiset rakennukset ja siellä oli oppilaitoksen kirjasto. Kirjastolla oli ihan oma kirjastontäti! Hieman erilainen kuin meidän kirjasto Ahlmanilla, joka koostuu parista sekavasta rivistä kirjoja ja lehtiä puutalon vintillä. :) Päärakennuksessa oli myös yhdessä välikössä valtava istutusallas huonekasveille. Kattoon saakka ulottuvia, hyvinvoivia palmuja, suuria vehkoja ja muita kasveja. Putkia törrötti mullasta, jotka olivat ilmeisesti kastelua varten. Otin muutaman kuvan tästäkin, mutta kamerastani oli jo akku niin loppunut, ettei zoomi enää tarkentanut enää mihinkään. Pilalle siis meni ne kuvat.

Savipaja viini- ja puutarhamyymälää vastapäätä.

Poislähtiessä pysähdyimme vielä Lepaan viini- ja puutarhamyymälän kohdalla. Itse kun en viiniä juo ja kun vastapäätä sattui olemaan pikkuinen Lepaan savipaja, niin ryntäsin tietenkin sinne. Vaikka olen keramiikka-alan artesaani, enkä ole koskaan alan töitä tehnyt, minua silti kiinnostaa tuommoiset pienet käsityöpajat. Pajalla hääräsi pariskunta käsinrakentaen kivitavarasta erilaisia patsaita: eläinaiheita, kylttejä ja nyt joulun alla tietenkin pukkeja, lumiukkoja ja poroja.

Löysin pihan!

Hiphei! Iskä kävi kylässä eilen. Aloin kertomaan meidän pihasuunnittelu-kurssista ja ennen kuin ehdin ehdottaakaan heidän rivitalopihansa suunnittelua, niin iskä ehdotti asiaa itse! Halusi vain ensin kuulla, että ei kai sitä tarvitse oikeasti tehdä. :)
Olen ollut tähän saakka hieman epävarma siitä kenelle tekisinkään näyttötyönä pihasuunnitelman. Äitin piha oli yksi vaihtoehto, mutta kun se piha on ensinäkin tosi kaukana ja sen lisäksi se on niin hemmetin suuri. Siitä olisi pitänyt lohkaista joku palanen, mistä sitten olisi tehnyt suunnitelman. Kolmantena vaihtoehtona olisi ollut opettajan mahdollisesti kekkaama kohde.
Selkeärajainen rivarin piha on täydellinen. Iskän takapiha on hyvin suoraviivainen. Molemmin puolin naapurit, ei aitoja (vielä, muahaha!) ja takarajana on korkea kuusikko. Niin, ja piha on pohjoiseen. Sinne ei paista aurinko oikein mitenkään kuusikon takia. Haasteita, haasteita...

Puutarhoja mediassa

Pidettiin pihasuunnittelussa media-katsaus. Kukin oppilas oli etsinyt eri medioista kiinnostavia alaan liittyviä juttuja, joita saimme esitellä tunnilla toisillemme. Minä kävin kirjastossa etsimässä sopivia kirjoja ja löysinkin muutaman kiinnostavan. Koska asun kerrostalossa ja minun puutarhani on tällä hetkellä parvekkeella, minua tietenkin kiinnostaa pienet puutarhat kaupungeissa, terassit, ne parvekkeet ja muut sellaiset.
Tässä kirjat jotka löysin:

• Citypuutarhat, kirjoittanut Lena Israelsson - Paljon vinkkejä pienien puutarhojen perustamiseen kaupungeissa! Myöskin ideoita hyötykasvien kasvatukseen ja tietoa kasveista, joilla voi esimerkiksi houkutella perhosia puutarhaansa.
• Ihana pieni puutarha, kirjoittanut Christel Kvant - Suunnitelmia ja ideoita pienille omakoti- ja rivitalopihoille. Vesiaiheita, kivetyksiä, aitoja sekä tietenkin erilaisia siirrettäviä kukkaistutuksia. Täynnä ihania kuvia!
• Puutarhasanasto Englanti-Suomi-Englanti, kirjoittanut Kaisa Karjalainen - Puutarhasanastoa, myöskin erikoissanastoa. Hyvin mielenkiintoinen kirja!
• Puutarha pienissä purkeissa, kirjoittanut Ulla Kervinen & Ulla Paakkunainen - Ideoita ja vinkkejä nimenomaan kerrostaloasujalle. Ohjeita siemenkasvatukseen, kasvivalintaan ja hoitoon. Tämä kirja löytyi omasta hyllystä. :)

Uusi jakso, uudet kujeet

Uskomatonta, että alkoi jo kakkosjakso. Se päättyy jouluun, jolloin koko syyslukukausi on jo ohi. Sain edellisistä opinnoistani niin paljon hyväksilukuja, että todennäköisesti valmistun jo kahdessa vuodessa, vaikka olenkin peruskoulupohjainen opiskelija. Kahdessa vuodessa on kaksi syyslukukautta ja kaksi kevätlukukautta. Yksi syyslukukausi on kohta mennyt, joten on enää 3/4 opiskelua jäljellä, eikö vain?

Meillä alkoi valinnaiset kurssit. Vaihtoehtoja oli kolme:

• Somistus, tekstaaminen ja piirtäminen 
• Vihersisustuskasvien istutus- ja huoltotyöt 
• Viherrakentamisen kasvien käyttäminen pihasuunnittelussa 

Valitsin viimeisen listasta, eli viherrakentamisen. Kurssi käydään pääasiassa koululla normaalina opiskeluna ja lopuksi tehdään näyttötyönä pihasuunnitelma oikealle asiakkaalle. Pääosassa on perennat, niiden tunnistaminen, valitseminen ja käyttäminen oikein.
Koko kakkosjakson työjärjestys on ihanan täynnä tätä viherrakentamista! Jo ekalla viikolla aloimme miettiä ja suunnitella pihaa. Saimme jokainen haaveilla, suunnitella ja piirtää vapaalla tekniikalla oman unelmapihamme. Määritellä asioita, joista kunkin oma unelmapiha syntyy. Sillä tavalla opimme ymmärtämään, että jokaisella asiakkaallakin on ne omat haaveet ja toiveet, jotka on otettava huomioon pihaa suunniteltaessa.
Myöhemmin teimme unelmapihastamme myös yleissuunnitelmat, jossa opettelimme suhdeviivaimen käyttöä, sommittelua, mittasuhteita, pinta-alojen laskemista ja kaikkea semmoista. Piirsimme myöskin yhden detalji-piirustuksen valitsemastamme kukkapenkistä.

Viikolla 43 minulla oli myöskin päivystysviikko koululla yhdessä Kristan ja Venlan kanssa. Päivystysvuorolaisille kuuluu kartanon alueella roskiksien tyhjentäminen, yleisten tilojen huonekasveista huolehtiminen, pääsisäänkäyntien siisteydestä huolehtiminen, sekä muut mahdolliset hommat. Samalla viikolla oli koululla joku opojen massatapahtuma, jonka vuoksi meidän oli siivottava kasvihuone esittelykuntoon, sekä sisäänkäynneiltä lehdet ja roskat pois "niin tarkasti kuin pystyimme". Kasvihuoneella Venlan kanssa kaadoimme kastelukannulla vettä lattialle ja lastasimme mustan likaveden lattiakaivoon. Pyyhimme pintoja ja järjestimme tyhjät ruukut pinoihin. Ei se nyt miltään palatsilta näyttänyt, mutta saatiin kehuja Annelta! :)